KEMPELE WILD DUCKZ
Kempele Wild Duckz on keväällä 2018 perustettu urheilun yleisseura Kempeleessä, Oulun eteläpuolella. Seura perustettiin alun perin jatkamaan salibandytoimintaa, joka aikaisemmin toimi jaostona Kempeleen Kirin alaisuudessa. Syksyllä 2021 seuran tarjontaan tuli mukaan myös koripallo.
Englannin kielen wild duck (tai mallard) on suomeksi #sinisorsa ja seuran nimi juontaa Kempeleen suurilukuisesta linnustosta ja eritoten Kempeleen kunnanvaakunasta, jossa on sinisellä pohjalla alakkain kaksi hopeista yläviistoon lentävää sorsaa. Ja koska toimimme Kempeleessä – vai Zempeleessä – nimeen piti tietenkin lisätä kirjain ”Z”, josta Kempele on kuuluisa: Zeppelin, Zimmari, Zemppi Areena, Zatelliitti, yms. Ihan alakuunhan mietimme, että seuran nimeksi voisi tulla vaikka Zempele Wild Ducks, mutta laitettiin se ’Z’ kuitenkin sinne loppuun.
SEURAN TOIMINTA-AJATUS
Seuran toiminta-ajatuksena on, että kaikki saavat harjoitella ja pelata tavoitteidensa mukaisessa ryhmässä sekä harrastaa tai tavoitella pelaajauraa osaavien valmentajien johdatuksessa.
ZÄBÄ (SALIBANDY)
Otimme yhden zetan lisää käyttöön ja brändäsimme salibandyn zäbäksi. Yllätyitkö? No en usko. Emme mekään yllättyneet ”omasta kekseliäisyydestämme”. Pakkohan se oli taas yksi ’Z’ saada taas johonkin puskettua 😊 Salibandy on Suomen nopeimmin kasvava ja kehittyvä joukkueurheilulaji. Salibandyllä ja sählyllä on Suomessa yhteensä noin 400 000 harrastajaa. Rekisteröityneitä pelaajia ja harrastajia on jo yli 69 000.
KORIZ (KORIPALLO)
Huomaatko kaavan? Zeta löytyy tosiaankin joka puolelta. Koriz eli koripallo aloitettiin seurassa pelikaudella 2020-2021. Koripallo on pääasiassa sisällä pelattava joukkuepallopeli. Koripalloa pelaa kaksi joukkuetta, joilla kummallakin on viisi pelaajaa. Kumpikin joukkue yrittää heittää pallon vastustajansa koriin ja estää toista joukkuetta tekemästä koria.
Seuran hallinto
Urheiluseura olemme me! Seurassa jäsenet päättävät yhdessä ja toimivat yhdessä. Yhteinen tekeminen vaatii myös hallintoa. Seuran asioista päätetään jäsenkokouksissa ja jäsenkokousten välillä arjessa seuran toimintaa johtaa seuran hallitus. Hyvä hallinto luo seuran toiminnalle vahvan ja kestävän pohjan. Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot mainitaan seuran säännöissä.
Jäsenkokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet. Läsnäolon lisäksi jäsenillä on kokouksessa säännöissä määritellyt aloite-, puhe- ja äänioikeus. Tärkeimmät asiat, joista kokouksessa päätetään: hallituksen valinta, toiminnantarkastajan valinta, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle, toimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyntä, yhdistyksen kannalta huomattavan omaisuuden luovuttaminen tai muu merkittävä talouspäätös, yhdistyksen sääntöjen muuttaminen sekä yhdistyksen purkaminen.
Seuran säännöissä (säännöt) määritellään ja linjataan ketkä ovat äänioikeutettuja jäseniä, onko valtakirjan käyttö mahdollista sekä miten jäsenkokous kokoontuu, esimerkiksi onko sähköinen kokous mahdollinen. Kaikkien seuran jäsenten, hallituksen, yhdistyksen toimihenkilöiden, työntekijöiden sekä vapaaehtoistenkin tulee tuntea seuran säännöt. Jokainen seurassa toimiva toteuttaa säännöissä mainittua seuran tarkoitusta. Seuran hallituksen ja toimihenkilöiden on lisäksi hyvä olla tietoinen sääntöihin kirjatuista jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista.
Yhdistyslaki ohjaa hallituksen työtä ja määrittelee hallituksen tehtävät. Sisäisistä toimintatavoista hallitus voi päättää itse. Laki suosittelee hallitukselle seuraavia toimintatapoja: hallitus laatii seuran kirjalliset toimintaperiaatteet, hallitus tekee päätöksensä kokouksissaan, kokous on päätösvaltainen, kun puolet jäsenistä on saapuvilla, hallitus kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta, tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii, tehdyt päätökset kirjataan sekä hallitus tiedottaa jäsenistölle päätöksistä ja huomioi, että osa päätöksistä on salassa pidettäviä asioita.
Jaostoilla ja joukkueilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Seuran hallitus johtaa ja valvoo niiden toimintaa. Sama koskee myös vanhempainkokouksia. Niissä ei esimerkiksi voida päättää omasta varainhankinnasta toisin, kuin hallitus on ohjeistanut. Seuralla löytyy oma toimintakäsikirja sekä talousohjesäännöt, joissa hallitus ohjeistaa jaostoja ja joukkueita käytännön hallintotoimissa, esimerkiksi taloushallinnossa ja tietosuojassa.